Mistä huono sisäilma voi johtua?
Monessa suomalaisessa omakotitalossa ilmanvaihto perustuu edelleen painovoimaiseen järjestelmään.
Se oli aikanaan täysin toimiva ratkaisu, ja toimii yhä tietyissä olosuhteissa. Järjestelmä perustuu luonnolliseen ilman liikkeeseen lämpötila- ja paine-erojen avulla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että ilmanvaihto toimii parhaiten silloin, kun ulko- ja sisälämpötilojen välillä on riittävä ero.
Esimerkiksi kovilla pakkasilla ilma vaihtuu usein varsin hyvin.
Haasteet alkavat tyypillisesti leudoilla keleillä ja kesäaikaan, jolloin ilman luonnollinen virtaus heikkenee.
Lisäksi monet talot on vuosien aikana tiivistetty energiatehokkuuden parantamiseksi.
Uudet ikkunat, ovet ja tiivistykset ovat sinänsä hyviä asioita, mutta ne voivat samalla vähentää hallitsematonta ilman vaihtumista.
Tällöin painovoimainen ilmanvaihto ei välttämättä enää toimi kuten on alun perin ajateltu.
Seurauksena voi olla tunkkainen ilma, kosteuden hidas poistuminen ja tunne siitä, että sisäilma ei ole raikasta.
Huonon sisäilman oireet – tunnistatko näitä?
Vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa, joten sisäilman laadulla on suuri merkitys arjen hyvinvointiin.
Kun ilmanvaihto ei ole riittävä, vaikutukset voivat näkyä monella tavalla.
Tyypillisiä kokemuksia ja oireita voivat olla esimerkiksi:
- Päänsärky tai paineen tunne päässä
- Väsymys ja keskittymisvaikeudet
- Silmien, kurkun tai nenän ärsytys
- Tunkkainen tai “raskas” sisäilma
- Hengitystieoireet, kuten nuha tai yskä
Oireet ovat usein epämääräisiä, eikä niitä välttämättä osata yhdistää suoraan sisäilmaan.
Moni tottuu tilanteeseen vähitellen, vaikka sisäilman laatu ei olisi ihanteellinen.
Voiko sisäilmaa parantaa ilman suurta remonttia?
Usein kyllä. Nykyaikaiset ilmanvaihtoratkaisut mahdollistavat sisäilman parantamisen myös vanhemmissa taloissa ilman raskaita rakenteellisia muutoksia.
Yksi vaihtoehto on lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä.
Sen toimintaperiaate on yksinkertainen: käytetty ilma poistetaan hallitusti ja tilalle tuodaan suodatettua ulkoilmaa.
Samalla poistoilmasta talteen otettu lämpöenergia hyödynnetään, mikä parantaa energiatehokkuutta.
Toimiva ilmanvaihto auttaa pitämään sisäilman raikkaampana ja tukee kosteuden hallintaa ympäri vuoden.
Entä vanhat talot ja painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen ilmanvaihto ei ole itsessään “väärä” ratkaisu, mutta se ei aina vastaa nykyisen asumisen tarpeita. Rakennusten tiivistyminen, muuttuneet käyttöolosuhteet ja energiatehokkuusvaatimukset ovat tehneet sisäilmasta aiempaa herkemmän kokonaisuuden.
Siksi monessa ennen 1990-lukua rakennetussa talossa ilmanvaihdon toimivuus kannattaa arvioida.
Joissain kohteissa järjestelmä toimii riittävästi, toisissa parannuksille voi olla selkeä tarve.
Mitä asukas voi tehdä?
Jos sisäilma mietityttää, liikkeelle pääsee yksinkertaisesti:
- Selvitä, millainen ilmanvaihto kodissasi on
- Kiinnitä huomiota ilman raikkauteen ja mahdollisiin hajuihin
- Tarvittaessa pyydä asiantuntijan arvio tilanteesta
Pienetkin parannukset ilmanvaihtoon voivat vaikuttaa yllättävän paljon asumismukavuuteen.
Yhteenveto
Huono sisäilma ei ole harvinainen ilmiö, eikä se rajoitu vain julkisiin rakennuksiin.
Myös kodeissa ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa merkittävästi viihtyvyyteen ja hyvinvointiin.
Jos talosi on vanhempi ja ilmanvaihto perustuu painovoimaiseen järjestelmään, sisäilman tilanne voi olla hyödyllistä tarkistaa.
Usein ratkaisut ovat kevyempiä kuin ennakkoon ajatellaan.
