Suomessa on satojatuhansia omakotitaloja, jotka on rakennettu 1950–1990-luvuilla. Monet niistä ovat rakenteellisesti hyvässä kunnossa vielä vuosikymmenten jälkeenkin, mutta tekniset järjestelmät ja rakennusosat eivät kestä ikuisesti.
Moni talonomistaja pohtii, mistä remontit kannattaa aloittaa. Budjetti ei yleensä riitä kaikkeen kerralla, joten oikea etenemisjärjestys on tärkeä. Hyvin suunnitellut remontit voivat ehkäistä kalliita vaurioita, parantaa asumismukavuutta ja pienentää energiankulutusta.
Tässä oppaassa käymme läpi yleisen etenemisjärjestyksen, joka soveltuu useimpiin 1950–1990-luvuilla rakennettuihin omakotitaloihin.
Huomio: Jokainen rakennus on yksilöllinen. Alla esitetty järjestys on yleinen suositus, mutta lopulliset ratkaisut tulee tehdä rakennuksen todellisen kunnon perusteella.
1. Selvitä ensin rakennuksen todellinen kunto
Ennen kuin ensimmäistäkään remonttia aloitetaan, kannattaa selvittää rakennuksen nykyinen kunto.
Jos talossa on merkittäviä kosteus- tai rakennevaurioita, niiden korjaaminen on lähes aina tärkeämpää kuin esimerkiksi aurinkopaneelien tai uuden lämmitysjärjestelmän hankinta.
Tarvittaessa kannattaa hyödyntää esimerkiksi:
- kuntotarkastusta
- kosteuskartoitusta
- rakennetutkimuksia
- sisäilman olosuhdemittauksia.
Tärkeintä on selvittää, onko rakennuksessa piileviä ongelmia, jotka voivat aiheuttaa lisävahinkoja tulevaisuudessa.
Tyypillinen kustannus: noin 500–3 000 €, riippuen tutkimusten laajuudesta.
2. Katto on talon tärkein suoja
Hyväkuntoinen katto suojaa koko rakennusta.
Jos vesikatto vuotaa, sadevesi pääsee rakenteisiin ja voi aiheuttaa vuosien aikana erittäin kalliita kosteusvaurioita.
Samalla kannattaa tarkistaa:
- vesikate
- aluskatteen kunto
- läpiviennit
- kattoturvatuotteet
- sadevesikourut
- syöksytorvet
- yläpohjan tuuletus.
Usein pienellä huollolla voidaan pidentää katon käyttöikää useilla vuosilla.
Tyypillinen kustannus
- katon huolto 500–2 000 €
- uusi vesikatto 10 000–30 000 €
3. Salaojat ja sadevesien hallinta
Vaikka katto olisi kunnossa, rakennus tarvitsee myös toimivan kuivatusjärjestelmän.
Jos sadevedet jäävät rakennuksen viereen tai salaojat eivät enää toimi, kosteusrasitus kasvaa merkittävästi.
Kannattaa tarkistaa:
- salaojien toiminta
- sadevesien ohjaus
- sokkelin kunto
- maanpintojen kallistukset.
Monissa vanhemmissa taloissa sadevedet on johdettu tavalla, joka ei enää vastaa nykyisiä suosituksia.
Tyypillinen kustannus
- sadevesijärjestelmän korjaukset 500–3 000 €
- salaojaremontti 10 000–25 000 €
4. Ilmanvaihto – Kodin tärkeimpiä mutta usein unohdettuja järjestelmiä
Ilmanvaihto on yksi kodin tärkeimmistä teknisistä järjestelmistä.
Sen tehtävänä on poistaa kosteutta, hiilidioksidia, hajuja ja muita epäpuhtauksia sekä tuoda tilalle puhdasta ulkoilmaa.
Monissa 1950–1990-luvun omakotitaloissa ilmanvaihto perustuu painovoimaiseen ilmanvaihtoon tai vanhaan koneelliseen poistoon. Rakennuksia on kuitenkin vuosien aikana tiivistetty esimerkiksi ikkuna- ja oviremonttien yhteydessä, jolloin alkuperäinen ilmanvaihto ei välttämättä enää riitä.
Käytännön mittauksissamme olemme havainneet, että erityisesti makuuhuoneissa hiilidioksidipitoisuus nousee usein yli 2 000 ppm:n, ja joissakin kohteissa jopa yli 3 000 ppm:n yön aikana. Samalla myös TVOC-pitoisuudet voivat nousta, jos korvausilmaa ei saada riittävästi.
Toimiva ilmanvaihto auttaa:
- hallitsemaan kosteutta
- parantamaan sisäilman laatua
- vähentämään tunkkaisuuden tunnetta
- tukemaan rakennuksen pitkäaikaista kuntoa.
Monissa kohteissa ilmanvaihtoa voidaan parantaa huomattavasti ilman koko talon ilmanvaihtoremonttia.
Tyypillinen kustannus
- ilmanvaihdon kartoitus 200–800 €
- huonekohtaiset ilmanvaihtoratkaisut 2 000–6 000 €
- laajemmat ilmanvaihtoremontit 5 000–15 000 €
5. Lämmitysjärjestelmä
Kun rakennus on kunnossa ja ilmanvaihto toimii oikein, voidaan arvioida lämmitysjärjestelmän päivittämistä.
Monissa vanhemmissa omakotitaloissa ilmalämpöpumppu on yksi kustannustehokkaimmista tavoista pienentää lämmityskuluja.
Lämmitysjärjestelmää valittaessa kannattaa huomioida myös tulevat investoinnit, kuten aurinkopaneelit, sähköauto tai kotiakku.
Tyypillinen kustannus
- ilmalämpöpumppu asennettuna 1 800–3 500 €
- ilma-vesilämpöpumppu 12 000–20 000 €
- maalämpö 18 000–30 000 €
6. Käyttövesiputket
Käyttövesiputket eivät yleensä rikkoudu yhdessä yössä, mutta niiden tekninen käyttöikä on rajallinen.
Putkiremontti kannattaa suunnitella ajoissa ennen kuin ensimmäinen vuoto aiheuttaa laajoja vahinkoja.
Tyypillinen kustannus
- käyttövesiputkien uusiminen omakotitalossa 5 000–15 000 €
7. Sähköjärjestelmä
Monessa vanhemmassa omakotitalossa sähköjärjestelmä on suunniteltu aivan erilaiselle sähkönkulutukselle kuin nykyään.
Nykyisin kodissa voi olla esimerkiksi:
- sähköauto
- ilmalämpöpumppu
- aurinkopaneelit
- induktioliesi
- lämminvesivaraaja
- useita suuritehoisia sähkölaitteita.
Remontin yhteydessä kannattaa arvioida esimerkiksi:
- sähkökeskuksen kunto
- vikavirtasuojauksen riittävyys
- ryhmien määrä
- kaapelointien kunto
- latausaseman valmius.
Tyypillinen kustannus
- vikavirtasuojien lisääminen 300–1 000 €
- sähkökeskuksen uusiminen 2 000–5 000 €
- laajempi sähköremontti 5 000–15 000 €
8. Energiatehokkuuden parantaminen
Kun rakennuksen tärkeimmät rakenteet ja tekniset järjestelmät ovat kunnossa, voidaan keskittyä energiankulutuksen pienentämiseen.
Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi:
- ilmalämpöpumppu
- aurinkopaneelit
- kotiakku
- sähköauton latausasema
- energianhallintajärjestelmät.
Moni tekee virheen hankkimalla mahdollisimman suuren aurinkopaneelijärjestelmän. Käytännössä paras ratkaisu on usein järjestelmä, joka mitoitetaan vastaamaan mahdollisimman hyvin kiinteistön omaa kulutusta. Mitä suurempi osa tuotetusta sähköstä voidaan käyttää itse, sitä parempi investoinnin tuotto on yleensä.
Kotiakku voi puolestaan kasvattaa aurinkosähkön omakäyttöä ja mahdollistaa myös pörssisähkön hintavaihteluiden hyödyntämisen lataamalla akkua edullisina tunteina ja käyttämällä energiaa silloin, kun sähkö on kalliimpaa.
Tyypillinen kustannus
- aurinkopaneelit 4 000–12 000 €
- kotiakku 2 000–10 000 €
- sähköauton latausasema asennettuna 800–2 500 €
Yhteenveto
Useimmissa 1950–1990-luvun omakotitaloissa hyvä etenemisjärjestys on:
- Selvitä rakennuksen todellinen kunto.
- Korjaa mahdolliset kosteus- ja rakennevauriot.
- Varmista katon ja sadevesijärjestelmän kunto.
- Tarkista salaojat ja perustusten kuivatus.
- Paranna ilmanvaihtoa ja varmista hyvä sisäilma.
- Päivitä lämmitysjärjestelmä tarvittaessa.
- Uusi käyttövesiputket niiden käyttöiän lähestyessä loppua.
- Päivitä sähköjärjestelmä vastaamaan nykyisiä tarpeita.
- Panosta energiatehokkuuteen aurinkopaneeleilla, kotiakulla ja sähköauton latausratkaisuilla.
Kaikkia remontteja ei tarvitse tehdä yhdellä kertaa. Tärkeintä on tehdä oikeat asiat oikeassa järjestyksessä. Näin vältetään turhat kustannukset, pidennetään rakennuksen käyttöikää ja varmistetaan, että jokainen investointi tukee seuraavaa.
