Sisäilman laatu vaikuttaa suoraan asumismukavuuteen, terveyteen, työtehoon ja unen laatuun. Vietämme jopa 90 % ajastamme sisätiloissa, mutta harva tietää, millaista ilmaa omassa kodissa todellisuudessa hengitetään.

‍

Sisäilmamittaus antaa luotettavan kuvan rakennuksen ilmanvaihdon toimivuudesta ja sisäilman laadusta. Mittaustulosten avulla voidaan tunnistaa puutteet, löytää mahdolliset ongelmat ja arvioida, tarvitaanko ilmanvaihdon säätöä tai muita toimenpiteitä.

‍

Miksi sisäilmamittaus kannattaa tehdä?

‍

Huono sisäilma ei aina haise eikä näy. Tyypillisiä oireita voivat olla:

• jatkuva väsymys
• aamupäänsärky
• levoton uni
• tunkkainen sisäilma
• silmien tai hengitysteiden ärsytys
• keskittymisvaikeudet
• voimakas väsymys erityisesti makuuhuoneessa herätessä.

‍

Monesti ongelman syynä ei ole rakennusvirhe, vaan riittämätön ilmanvaihto tai korvausilman puute.

Mittaamalla voidaan selvittää, mistä oireet mahdollisesti johtuvat.

‍

Mitä sisäilmamittauksessa tutkitaan?

‍

Hiilidioksidi (CO₂) – Kertoo ilmanvaihdon toimivuudesta

Hiilidioksidi on yksi tärkeimmistä sisäilmamittauksen suureista. Ihminen tuottaa jatkuvasti hiilidioksidia hengittäessään, joten korkea CO₂-pitoisuus kertoo yleensä siitä, ettei ilma vaihdu riittävästi.

‍

Viitearvot

• Alle 800 ppm – Erinomainen ilmanlaatu
• 800–1000 ppm – Hyvä ilmanlaatu
• 1000–1500 ppm – Ilmanvaihtoa kannattaa tarkastella
• 1500–2000 ppm – Ilmanvaihto on usein riittämätön
• Yli 2000 ppm – Selvästi liian korkea pitoisuus
• Yli 3000 ppm – Erittäin korkea pitoisuus

‍

Korkea hiilidioksidipitoisuus voi aiheuttaa esimerkiksi:

• väsymystä
• päänsärkyä
• heikentynyttä keskittymiskykyä
• tunkkaisuuden tunnetta
• huonolaatuista unta.

‍

Asiantuntijahavainto kentältä

‍

Olemme tehneet suuren määrän sisäilmamittauksia erilaisissa omakotitaloissa, rivitaloissa ja kerrostaloasunnoissa.

Käytännön havaintojemme perusteella erityisesti makuuhuoneissa hiilidioksidipitoisuudet nousevat huomattavasti useammin kuin moni uskoo. Varsinkin silloin, kun samassa huoneessa nukkuu kaksi henkilöä eikä korvausilmaa saada riittävästi, yli 2000 ppm:n pitoisuudet ovat hyvin yleisiä.

Olemme mitanneet myös useita kohteita, joissa hiilidioksidipitoisuus on noussut yön aikana yli 3000 ppm:n.

Monessa tapauksessa asukkaat ovat kertoneet kärsineensä pitkään aamuväsymyksestä tai makuuhuoneen tunkkaisesta ilmasta ymmärtämättä, että syy voi olla riittämätön ilmanvaihto.

‍

TVOC (VOC-arvo) – Mitä haihtuvat orgaaniset yhdisteet kertovat?

‍

TVOC (Total Volatile Organic Compounds) kuvaa sisäilmassa olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärää.

Näitä yhdisteitä vapautuu esimerkiksi:

• rakennusmateriaaleista
• maaleista
• huonekaluista
• lattiamateriaaleista
• puhdistusaineista
• kosmetiikasta
• ruoanlaitosta.

‍

Suuntaa-antavat TVOC-arvot

• Alle 150 µg/m³ – Erinomainen
• 150–300 µg/m³ – Hyvä
• 300–500 µg/m³ – Kohonnut
• Yli 500 µg/m³ – Poikkeava
• Yli 1000 µg/m³ – Selvästi koholla

‍

Mitä olemme havainneet?

‍

Käytännön mittauksissamme TVOC-arvot ovat usein koholla kohteissa, joissa ilmanvaihto on riittämätön tai korvausilmaa ei saada riittävästi.

Kun ilma ei vaihdu tehokkaasti, erilaiset kemialliset yhdisteet jäävät sisäilmaan pidemmäksi aikaa ja niiden pitoisuudet voivat nousta.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei kohonnut TVOC-arvo yksin tarkoita homevauriota. Syynä voi olla esimerkiksi:

• uusi rakennus
• tuoreet remonttimateriaalit
• uudet kalusteet
• voimakkaat puhdistusaineet
• tilapäinen kemiallinen kuormitus.

Siksi TVOC-arvoja tarkastellaan aina yhdessä muiden mittaustulosten kanssa.

‍

Ilmankosteus

Sopiva suhteellinen ilmankosteus lisää asumismukavuutta ja vähentää terveysongelmia.

‍

Suositeltava kosteus

• Talvella noin 20–40 %
• Kesällä noin 30–60 %

‍

Liian kuiva ilma voi aiheuttaa:

• silmien kuivumista
• kurkun ärsytystä
• kuivaa ihoa
• staattista sähköä.

‍

Liian korkea kosteus puolestaan lisää kosteus- ja mikrobikasvun riskiä.

‍

Lämpötila

Suositeltava sisälämpötila on yleensä noin 20–22 °C.

Liian korkea lämpötila voi:

• lisätä väsymystä
• kuivattaa ilmaa
• kasvattaa energiankulutusta.

‍

Ilmanpaine

Paine-eron mittaus kertoo, liikkuuko ilma rakennuksessa hallitusti.

Liiallinen alipaine voi lisätä:

• epäpuhtauksien kulkeutumista rakenteista
• radonin pääsyä sisäilmaan
• hajujen siirtymistä rakenteista.

Myös liian suuri ylipaine voi aiheuttaa ongelmia työntämällä kosteutta rakenteisiin.

‍

‍

Radon

Radon on hajuton radioaktiivinen kaasu, jota voi kulkeutua rakennukseen maaperästä.

Suositeltava pitoisuus on alle 200 Bq/m³.

Radon voidaan selvittää erillisellä pitkäaikaismittauksella.

‍

‍

Pienhiukkaset (PM2.5 ja PM10)

Pienhiukkasia syntyy esimerkiksi:

• puunpoltosta
• kynttilöistä
• ruoanlaitosta
• liikenteestä
• ulkoilmasta.

Korkeat pitoisuudet voivat heikentää hengitysilman laatua erityisesti herkille henkilöille.

‍

Mitä sisäilmamittauksen jälkeen tapahtuu?

Mittaustulokset käydään läpi kokonaisuutena.

Tarvittaessa arvioimme esimerkiksi:

• onko ilmanvaihto riittävä
• tarvitseeko korvausilmaa lisätä
• voidaanko ilmanvaihtoa säätää
• soveltuuko rakennukseen huonekohtainen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla
• kannattaako tehdä lisätutkimuksia.

Tavoitteena ei ole myydä turhia ratkaisuja, vaan selvittää ensin rakennuksen todellinen tilanne mittaustiedon perusteella.

‍

Sisäilmamittaus antaa tietoa – ei arvauksia

‍

Liian usein sisäilmaa arvioidaan pelkän tunteen perusteella.

‍

Todellisuudessa ilmanlaatu voi olla heikko, vaikka asunto näyttäisi olevan hyvässä kunnossa. Toisaalta esimerkiksi korkea TVOC-arvo ei automaattisesti tarkoita kosteusvauriota.

‍

Siksi sisäilmamittaus on järkevin ensimmäinen askel ennen kuin tehdään päätöksiä ilmanvaihdon parantamisesta tai muista korjaustoimenpiteistä.

‍

Mittaamalla saadaan luotettavaa tietoa siitä, miten rakennus toimii käytännössä – ja voidaan tehdä oikeita ratkaisuja oikeista syistä.

‍